Mt. Evans ja Denver

Leadvillessä tuli nukuttua hieman huonosti. Johtuiko sitten korkeudesta? Missasimme motellin “mainion” aamupalan ja ajoimme kylälle, josta löytyi mukava kahvila aamupalapaikaksi. Leadville olikin hieno vanha kaupunki ja täynnä 1900-luvun alun rakennuksia. Tauon jälkeen ajoimme suoraan Interstatelle ja kohti Mt. Evansia. 

Koska lähtötaso vuorelle oli jo melkein kolmessa kilometrissä ei nousua ollut paljoakaan. Tie oli taas mukavan mutkainen ja menikin reipasta vauhtia ylöspäin. Vuorelle oli 10 dollarin maksu, ja sen jälkeen tie kapeni huomattavasti ja kaiteetkin puuttuivat. Tuntuu hurjalta ajaa autoa, kun vieressä on parin sadan metrin pudotus ja vastaan tulee F150 ja muita perin amerikkalaisia möhköjä.

Autolla päästiin melkein huipulle asti ja kävelemällä noin 40 metriä kivikkoa ylöspäin olisimme huipulla. Reippailu oli melko raskasta johtuen 4,3 kilometrin korkeudesta ja alkoi nopeasti huimaamaan ja hengästyttämään. Menimme rinteen suoraan ylös emmekä kiertäneet polkua pitkin. Jouiduimme hengähtämään joka kymmenen metrin jälkeen. Rääkin palkitsi ylhäältä avautuneet hulppeat maisemat joka suuntaan.

Vuorelta ajoimme suoraan Denverin keskustan läpi lentokentälle vaihtamaan autoa, koska auton vuokrannut henkilö halusi niin välttämättä tehdä. Palautimme Lincolnin ja saimme alle Infinity JX35. Nyt olemme samalla tasolla muiden jenkkiautojen kanssa :)